TERVETULOA MELLUNMÄEN UUTEEN APTEEKKIIN

Mellunmäen Uusi Apteekki palvelee K-Supermarket Masin yhteydessä osoitteessa Pallaksentie 2, 00970 Helsinki.

Mellunmäen uudesta apteekista hankit helposti tarvitsemasi reseptilääkkeet. Henkilökuntamme keskustelee kanssasi lääkehoidosta sekä opastaa lääkkeiden oikeassa ja turvallisessa käytössä. 

Meiltä löydät myös itsehoitolääkkeet ja muut terveyttä ja hyvinvointia edistävät tuotteet. Henkilökuntamme auttaa oikean tuotteen valinnassa.


Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Mellunmäen Uusi Apteekki
Pallaksentie 2
00970 Helsinki

Aukioloajat
ma-pe 9-18
la 10-16
su suljettu

Puhelin
020 794 0800 (8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Sähköposti
mellunmaenuusiapteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.mellunmaenuusiapteekki.fi/

Ajankohtaista

Unettomuuden hoito 27.12.2019

Väestötutkimusten mukaan noin kolmannes aikuisväestöstä kärsii ajoittain unettomuudesta. Unettomuus voidaan kestonsa perusteella luokitella tilapäiseksi (alle kuukausi), lyhytkestoiseksi (1-3 kuukautta) ja pitkäkestoiseksi (yli 1-3 kuukautta). Tilapäinen unettomuus on varsin tavanomaista ja useimmiten se onnistutaan hoitamaan ilman lääkkeitä. Pitkäkestoinen unettomuus suurentaa monien sairauksien riskiä, heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Pitkäkestoisessa unettomuudessa lääkehoidon tarve tulee arvioida yksilöllisesti. Tilapäisen unettomuuden pitkittynyt hoito unilääkkeellä on varsin usein syy pitkäaikaisen unettomuuden takana.

Lääkkeetön hoito sisältää unettomuuden taustalla olevien tekijöiden selvittämistä ja toiminnallisia menetelmiä. Kyseisten menetelmien vaikutukset ovat tutkimusten mukaan todettu kestäviksi ja tehokkaiksi. Tärkeänä osana on huolehtia rauhoittumisesta ja rituaaleista. Ideana on rentouttaa kireät lihakset ja mieli sekä käsitellä huolet päivällä. Lisäksi elintapojen tarkistaminen, kuten liikunta ja sen ajoittaminen voivat lisätä unen määrää ja parantaa unen laatua. Yleisperiaatteena on välttää vuoteessa vietettyä ylenmääräistä aikaa. Erityisesti pitkäkestoisen unettomuuden hoidon tulisi perustua tällaisten menetelmien käyttöön, sillä pitkäkestoisesta unilääkkeiden käytöstä ei ole juurikaan julkaistu laadukkaita kontrolloituja tutkimuksia.

Jos päädytään hakemaan apua unettomuuteen apteekin itsehoitopuolelta, on melatoniinin kokeilu suositeltavaa. Melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa ja siitä voi olla tehokas apu myös aikaerosta johtuvan unettomuuden hoidossa. Ikääntyneillä melatoniinin on havaittu parantavan unen laatua ja aamuvireyttä. Yleisin melatoniinin aiheuttama haittavaikutus on päänsärky. Se saattaa myös lisätä levottomien jalkojen oireita. Melatoniini tulisi ottaa noin 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Melatoniinivalmisteita ei pitäisi ottaa kello 24:n jälkeen.

Pitkäaikaiseen unettomuuteen käytettäviä reseptilääkkeitä ovat suurempi vahvuus melatoniinia, väsyttävä antihistamiini tai erittäin pienenä annoksena sedatiivista antidepressiivistä lääkettä. Pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon näistä käytetään ensisijaisesti sedatiivista antidepressiivistä lääkettä. On hyvä huomata, että sedatiiviset lääkkeet heikentävät lihasvoimaa ja voivat lisätä alttiutta kaatumisille. Melatoniinilla ja antihistamiinilla kyseiset haitat ovat paljon harvinaisempia. Pitkävaikutteisen melatoniinin on todettu olevan tehokas pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa. Pitkävaikutteisen melatoniinin annos on 2 mg ja annoksen nostamisesta ei ole usein hyötyä. Lasten melatoniinin käyttö tulisi tapahtua vain lääkärin määräyksen alaisena. Melatoniini luultavasti aikaistaa nukahtamista yli 6-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, joilla on vaikeuksia nukahtaa.

Lyhytaikaisen lääkehoidon vaihtoehtoja mielialalääkkeiden ja melatoniinin lisäksi ovat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet. Keskipitkävaikutteinen bentsodiatsepiini tai bentsodiatsepiinien kaltainen lääke voi tulla kyseeseen muutaman päivän tai korkeintaan 2 viikon hoitoon. Kaikki bentsodiatsepiinit ovat sedatiivisia eli niillä on keskushermostoa lamaava vaikutus. Bentsodiatsepiineihin voi kehittyä riippuvuutta nopeasti. On myös havaittu muistisairauksien esiintymisen kasvua bentsodiatsepiinejä pitkään käyttäneillä. Haittojen lisäksi on hyvä tietää, että säännöllisessä käytössä niiden teho vähenee. Bentsodiatsepiinien kaltaiset lääkkeet eli ns. Z-lääkkeet ovat tehokkaita lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa. Niiden aiheuttama muutos unen rakenteeseen ei ole yhtä suuri kuin bentsodiatsepiineilla, mutta niiden haittavaikutukset ovat samankaltaisia. Pitkäaikainen unilääkitys on useimmiten lopetettava niin, että annosta pienennetään asteittain. Pieni annos sedatiivista masennuslääkettä voi auttaa vieroituksessa.


Lähteet:

Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Lääkärikirja Duodecim. 27.09.2019, Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä.

Unettomuuden lääkehoito, Markku Partinen, neurologian erikoislääkäri.

Unettomuus vaivaa välillä meitä kaikkia. Lääkärikirja Duodecim. 15.2.2016, Kirsi Tarnanen ym.




Terveydeksi!-lehden uutisia

Pienhiukkaspäästöt yhteydessä luultua useampiin sairauksiin

14. tammikuuta 2020 – Pienhiukkaspäästöillä on tuoreiden tulosten mukaan yhteys Parkinsonin tautiin, diabetekseen, verenmyrkytykseen, laskimotulehduksiin ja laskimoveritulppiin. Yhteydet havaitaan jo nykysuosituksia pienemmillä pitoisuuksilla. Lue koko artikkeli

14. tammikuuta 2020

Hengitysilman pienhiukkaset saattavat altistaa monille sairauksille, joiden ei ole tiedetty liittyvän pienhiukkasaltistukseen. Yhteydet näkyvät jo pitoisuuksilla, jotka ovat nykyisiä suosituksia pienempiä.

PM2,5-pienhiukkaset on tätä ennen yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja hengityssairauksien aiheuttamiin oireisiin ja kuolemiin, mutta tuoreiden yhdysvaltalaistulosten valossa ne saattavat myös suurentaa riskiä joutua sairaalahoitoon sepsiksen eli verenmyrkytyksen, neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöiden sekä munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Myös muun muassa Parkinsonin tautiin, diabetekseen, laskimotulehduksiin ja laskimoveritulppiin liittyvät sairaalahoidot liittyivät pienhiukkaspitoisuuksien suurenemiseen, mikä on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa.

Valtaosa havaituista yhteyksistä nähtiin jo pitoisuuksilla, jotka alittavat WHO:n nykyiset 24 tunnin altistukselle asettamat raja-arvot, mikä viittaa rajojen olevan liian korkeita. Samansuuntaisia tuloksia on viime vuosina saatu muissakin tutkimuksissa, ja WHO onkin arvioimassa suosituksiaan uudelleen. Työn odotetaan valmistuvan vuoden 2020 aikana.

Suomeen merkittävä osa pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta, mutta paikallisesti autoliikenne ja puun pienpoltto voivat olla merkittäviä pienhiukkasten lähteitä.

Tutkimus perustuu rekisteritietoihin yli 95 miljoonasta vuosina 2000–2012 tehdystä sairaalakäynnistä. Tiedot yhdistettiin koko Yhdysvallat kattaviin ilmansaastetietoihin.

Uutispalvelu Duodecim

(BMJ 2019;367:l6258)

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Laihtuminen pienentää yli 50-vuotiaden rintasyöpäriskiä

7. tammikuuta 2020 – Riski sairastua rintasyöpään laskee jo muutaman kilon pysyvällä painonpudotuksella. Yli yhdeksän kiloa laihtuneiden sairastumisriski on jopa 26 % pienempi. Tiedot perustuvat yli 10 tutkimuksen ja 180 000 naisen terveystietoihin. Lue koko artikkeli

7. tammikuuta 2020

Laihduttaminen pienentää yli 50-vuotiaiden naisten riskiä sairastua rintasyöpään, mutta vain jos karistetut kilot eivät kerry takaisin muutaman vuoden kuluttua. Tiedot käyvät ilmi katsauksesta, jossa yhdistettiin kymmenen tutkimuksen ja 180 000 naisen terveystiedot.

Tulosten perusteella yli 50-vuotiaat naiset, jotka laihtuivat 2–4,5 kiloa, sairastuivat rintasyöpään 13 prosenttia epätodennäköisemmin kuin naiset, jotka eivät laihtuneet. Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos kiloja karisi enemmän. Yli 9 kiloa laihtuneiden sairastumisriski oli jo 26 prosenttia pienempi, tulokset osoittivat.

Naisten painonkehitystä selvitettiin tutkimusten alussa sekä noin 5 ja 9 vuotta myöhemmin. Rintasyöpäriskin pienentyminen nähtiin naisilla, jotka saavuttivat pitkäaikaisen laihtumisen. Muutaman kilon takaisin kertyminen ei muuttanut tulosta, kunhan painoa oli silti pudonnut runsaasti.

Lihavuus on tiedetty rintasyövän riskitekijäksi, mutta laihduttamisen vaikutukset yli 50-vuotiaiden sairastumisriskiin ovat jääneet vähemmälle tutkimukselle. Nyt julkaistut havainnot perustuvat kuitenkin riittävän suureen potilasjoukkoon, jotta laihtumisen voi sanoa pienentävän rintasyövän riskiä.

Tutkimus julkaistiin Journal of the National Cancer Institute -lehdessä.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa. Siihen sairastuu noin 5 000 naista vuosittain. Rintasyöpä on yleistynyt, mutta tehokkaiden hoitojen ja varhaisen toteamisen ansiosta 90 prosenttia potilaista on elossa vielä viisi vuotta diagnoosista.

Uutispalvelu Duodecim


Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Aspiriini saattaa ehkäistä iäkkäiden syöpäkuolemia

2. tammikuuta 2020 – Asetyylisalisyylihappovalmisteiden säännöllinen käyttö pienentää yli 65-vuotiaiden syöpäkuolemariskiä. Yhteys koski kaikkia syöpiä, mutta erityisesti paksu- ja peräsuolen syöpiä sekä maha-suolikanavan syöpiä. Lue koko artikkeli

2. tammikuuta 2020

Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat että, aspiriini ja muut asetyylisalisyylihappolääkkeet voivat säännöllisesti käytettynä pienentää yli 65-vuotiaiden riskiä menehtyä syöpään. Yhteys koskee varsinkin suolistosyöpiä, mutta myös muita syöpätyyppejä.

  Yli 146 000 keskimäärin 66-vuotiaan 13-vuotiset seurantatiedot viittaavat suojavaikutuksen kehittyvän, kun asetyylisalisyylihappoa käytetään vähintään kolmesti viikossa. Tällöin riski menehtyä syöpään seurannan aikana oli 15–30 prosenttia pienempi kuin osallistujilla, jotka eivät käyttäneet lääkkeitä. Myös kokonaiskuolleisuus oli säännöllisillä käyttäjillä alhaisempi seurannan aikana.

Yhteys koski kaikkia syöpiä, mutta erityisesti paksu- ja peräsuolen syöpiä sekä maha-suolikanavan syöpiä. Asetyylisalisyylihapon on aiemmissa tutkimuksissa havaittu myös ehkäisevän kyseisten syöpien syntyä.

Tutkijat eivät tiedä, mistä mahdollinen suojavaikutus johtuu, mutta asetyylisalisyylihappo voi muun muassa vähentää tulehdusta, mikä voi selittää ilmiön. Mahdollisten syöpähyötyjen lisäksi pitkäaikainen asetyylisalisyylihappokuuri voi kuitenkin aiheuttaa myös vatsahaavoja ja muita suolistovaivoja. Tämän vuoksi sen aloittamista pitää punnita tarkoin, jotta siitä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Syöpään sairastuu vuosittain noin 30 000 suomalaista. Naisten yleisimmät syövät ovat järjestyksessä rintasyöpä, suolistosyöpä ja keuhkosyöpä. Miehillä yleisimmät ovat eturauhas-, keuhko- ja suolistosyöpä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille