TERVETULOA MELLUNMÄEN UUTEEN APTEEKKIIN


Mellunmäen Uusi Apteekki palvelee K-Supermarket Masin yhteydessä osoitteessa Pallaksentie 2, 00970 Helsinki.


Mellunmäen uudesta apteekista hankit helposti tarvitsemasi reseptilääkkeet. Henkilökuntamme keskustelee kanssasi lääkehoidosta sekä opastaa lääkkeiden oikeassa ja turvallisessa käytössä. 

Meiltä löydät myös itsehoitolääkkeet ja muut terveyttä ja hyvinvointia edistävät tuotteet. Henkilökuntamme auttaa oikean tuotteen valinnassa.



Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Mellunmäen Uusi Apteekki
Pallaksentie 2
00970 Helsinki

Aukioloajat
ma-pe 9-18
la 10-16
su suljettu

Poikkeukset:
Pitkäperjantai pe 2.4 suljettu
2. pääsiäispäivä ma 5.4 suljettu
Vappu la 1.5 suljettu
Helatorstai to 13.5 suljettu
Juhannusaatto pe 25.6 suljettu
Juhannuspäivä la 26.6 suljettu

Puhelin
020 794 0800 (8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Sähköposti
mellunmaenuusiapteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.mellunmaenuusiapteekki.fi/

Terveydeksi!-lehden uutisia

THL teki uusia linjauksia rokotuskäytäntöihin

22. huhtikuuta 2021 – Toukokuun alusta lähtien myös 65–69-vuotiaille voidaan antaa mRNA-rokotteita, jos rokotettava niin toivoo. Lue koko artikkeli

22. huhtikuuta 2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) linjaa, että jatkossa myös 65–69-vuotiaille voidaan antaa mRNA-rokotteita, jos rokotettava niin toivoo. Nyt useimmissa kunnissa on annettu 65–69-vuotiaille AstraZenecan Vaxzevria-rokotetta, jonka käyttö on Suomessa rajattu 65 vuotta täyttäneiden rokottamiseen. Tätä vanhemmat ovat saaneet enimmäkseen mRNA-rokotteita.

mRNA-rokotteiden saatavuus on viime aikoina parantunut ja suuntaus näyttää jatkuvan tulevien viikkojen aikana.

-  Perusterveet 65–69-vuotiaat voivat halutessaan saada mRNA-rokotteen noin viikosta 18 eli toukokuun alusta lähtien. Pienemmillä paikkakunnilla tämä voi toteutua hieman myöhemmin, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Ne 65 vuotta täyttäneet, jotka ovat saaneet ensimmäisenä rokoteannoksena Astra Zenecan rokotetta, saavat ensisijaisesti myös toisella rokotuskerralla AstraZenecan rokotetta. Alle 65-vuotiaille annetaan toisena annoksena aina mRNA-rokotetta.

AstraZenecan koronarokotteen saaneilla on havaittu Suomessa ja muualla Euroopassa harvinaisia veren hyytymishäiriöitä. Valtaosa näistä häiriöistä on havaittu alle 60-vuotiailla.

Harvinaisen hyytymishäiriön keskimääräinen ilmaantuvuus on Euroopassa ollut noin yksi tapaus 100 000:tta AstraZenecan rokotteen saanutta kohden.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Säänöllinen liikunta voi vähentää koronakuolemia ja sairaalahoitoja

19. huhtikuuta 2021 – Amerikkalaistutkimuksen mukaan vähänlaisesti liikuntaa harrastavien riski joutua sairaala- tai tehohoitoon oli noin kaksinkertainen ja riski kuolla koronavirusinfektioon 2,5-kertainen verratuna fyysisesti aktiivisiin henkilöihin. Lue koko artikkeli

19. huhtikuuta 2021

Säännöllisesti liikuntaa harrastavat tarvitsevat koronavirusinfektion takia harvemmin sairaalahoitoa ja tehohoitoa ja myös menehtyvät infektioon epätodennäköisemmin kuin vähän liikkuvat.

Tieto käy ilmi yli 48 000 koronavirusinfektion saaneen keskimäärin 47-vuotiaan yhdysvaltalaispotilaan terveysrekisteritiedoista. Potilaista 6 prosenttia liikkui säännöllisesti ja suositusten mukaisesti, 14 prosenttia liikkui hyvin vähän ja loput harrastivat liikuntaa epäsäännöllisesti.

Tulosten perusteella fyysisesti aktiivisten riski joutua sairaalahoitoon, tehohoitoon tai menehtyä koronavirusinfektioon oli pienempi kuin muiden potilaiden. Verrattuna heihin vähänlaisesti liikuntaa harrastavien riski joutua sairaala- tai tehohoitoon oli noin kaksinkertainen ja riski kuolla koronavirusinfektioon 2,5-kertainen.

Vähäiseen liikkumiseen liittyvät riskit näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin lihavuus, tupakointi ja muita vakavalle koronavirusinfektiolle altistavia tekijöitä.

Tutkijoiden havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat säännöllisen liikunnan suojaavan koronavirusinfektion vakavammilta seurauksilta. Myös epäsäännöllisempi liikuntaharrastus pienensi riskejä, mutta vaikutukset eivät olleet yhtä selviä. Säännöllisenä liikuntana pidettiin vähintään 30 minuutin reipasta kävelyä ainakin viitenä päivänä viikossa.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Potilaista 8,6 prosenttia joutui sairaalahoitoon, 2,4 prosenttia tehohoitoon ja 1,6 prosenttia menehtyi.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Dementiapotilaan masennus hoituu myös lääkkeettömästi

13. huhtikuuta 2021 – Tuoreen tutkimuksen perusteella esimerkiksi muisteluterapia, hieronta ja kosketusterapia ovat pelkkää tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampia dementikkojen masennusoireiden lievittämisessä. Lue koko artikkeli

13. huhtikuuta 2021

Dementiapotilaan masennusoireita voisi usein hoitaa ilman lääkkeitä. Tuoreen tutkimuksen perusteella osa lääkkeettömistä hoidoista voi olla jopa masennuslääkkeitä tehokkaampia. Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.

Tutkimuksessa analysoitiin 256 tutkimuksen ja 28 000 dementiapotilaan tietoja, ja niiden perusteella muun muassa liikunta, muisteluterapia, kognitiivinen stimulaatio, hieronta ja kosketusterapia ja eläinterapia olivat pelkkää tavanomaista dementiahoitoa tehokkaampia masennusoireiden lievittämisessä. Potilaat eivät sairastaneet diagnosoitua vaikea-asteista masennusta.

Kolme hoitoa oli tulosten valossa parempia kuin ainakin osa masennuslääkkeistä. Nämä olivat hieronta ja kosketusterapia, kognitiivinen stimulaatio koliiniesteraasin estäjä -lääkkeillä sekä kognitiivinen stimulaatio yhdistettynä liikuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Tulokset viittaavat monien lääkkeettömien hoitojen lievittävän dementiapotilaiden masennusoireita ja osa niistä voi olla masennuslääkkeitä parempia.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille