TERVETULOA MELLUNMÄEN UUTEEN APTEEKKIIN


Mellunmäen Uusi Apteekki palvelee K-Supermarket Masin yhteydessä osoitteessa Pallaksentie 2, 00970 Helsinki.


Mellunmäen uudesta apteekista hankit helposti tarvitsemasi reseptilääkkeet. Henkilökuntamme keskustelee kanssasi lääkehoidosta sekä opastaa lääkkeiden oikeassa ja turvallisessa käytössä. 

Meiltä löydät myös itsehoitolääkkeet ja muut terveyttä ja hyvinvointia edistävät tuotteet. Henkilökuntamme auttaa oikean tuotteen valinnassa.



Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Mellunmäen Uusi Apteekki
Pallaksentie 2
00970 Helsinki

Aukioloajat
ma-pe 9-18
la 10-16
su suljettu

Poikkeukset:
Juhannusaatto pe 25.6 suljettu
Juhannuspäivä la 26.6 suljettu

Puhelin
020 794 0800 (8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Sähköposti
mellunmaenuusiapteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.mellunmaenuusiapteekki.fi/

Terveydeksi!-lehden uutisia

Kelan nimissä huijataan rahaa MobilePay-sovelluksessa

24. syyskuuta 2021 – Kelan nimissä on lähetetty rahansiirtopyyntö mobiilimaksusovellus MobilePayssä. Kyseessä on huijaus. Kela ei koskaan peri etuuksia takaisin mobiilimaksusovelluksissa. Lue koko artikkeli

24. syyskuuta 2021

Kelan tietoon on tullut tapaus, jossa henkilö on saanut Kelan nimissä olevan maksupyynnön mobiilimaksusovellus MobilePayssä. Pyynnössä väitetään, että Kela perii vastaanottajan etuuksia takaisin. Kyseessä on huijaus. Kela ei peri etuuksia takaisin tai tee rahan siirtoja mobiilimaksusovelluksilla.

Kelan lähettämät takaisinperintäpäätökset tulevat postissa Kelan kirjeenä. Lisäksi takaisinperintäpäätökset ja maksutiedot voi tarkastaa OmaKelasta, johon päästäkseen asiakkaan on tunnistauduttava.

Jos saat rahansiirtopyynnön toimi näin

Jos saat MobilePayn tai jonkun muun mobiilimaksusovelluksen kautta pyynnön maksaa Kelalle takaisin etuuksia, älä missään nimessä hyväksy pyyntöä tai siirrä rahaa pyytäjälle.

Ilmoita asiasta myös poliisille ja pankillesi. Kela neuvoo lisäksi myös tutustumaan tietovuoto-oppaaseen osoitteessa tietovuotoapu.fi.

Kela on tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja selvittää asiaa muiden viranomaisten kanssa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Päivittäinen pähkinäannos voi parantaa kolesteroliarvoja

23. syyskuuta 2021 – Tuore tutkimus viittaa, että pähkinät vähentävät LDL-kolesterolia. Suotuisat vaikutukset liittyvät todennäköisesti niiden terveellisiin rasvoihin, antioksidantteihin ja kuituihin. Lue koko artikkeli

23. syyskuuta 2021

Pähkinöiden säännöllinen syöminen on useissa tutkimuksissa yhdistetty sydänriskien pienentymiseen ja kolesterolitasojen parantumiseen. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä ja osoittavat pähkinöiden mahdollisesti hillitsevän myös pienten LDL-hiukkasten pitoisuuksia veressä. Pienet LDL-hiukkaset ovat tutkimusten mukaan erityisen haitallisia.

Circulation-lehden julkaisemassa tutkimuksessa runsaat 600 tervettä keskimäärin 69-vuotiasta söi päivittäin 30–60 grammaa saksanpähkinöitä tai ohjattiin verrokkiryhmään, joka ei syönyt pähkinöitä. Tutkimus kesti kaksi vuotta.

Pähkinäryhmäläisten LDL-kolesterolipitoisuudet pienenivät keskimäärin hieman enemmän kuin verrokkien, tulokset osoittivat. Myös kokonaiskolesteroli laski. Päivittäinen pähkinöiden nauttiminen vähensi LDL-hiukkasten, mutta myös ns. pienten LDL-hiukkasten määrää.

Havaitut muutokset eivät olleet kovin suuria, mikä voi johtua siitä, että osallistujat olivat suhteellisen terveitä tutkimuksen alkaessa. Lisäksi heistä monet olivat jo kolesterolilääkityksellä, joten hoitamattomilla potilailla vaikutukset olisivat todennäköisesti olleet suurempia.

Tutkimuksen menetelmällisten rajoitteiden vuoksi havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta pähkinöiden terveyshyödyt on havaittu tutkimuksissa aiemminkin. Suotuisat vaikutukset liittyvät todennäköisesti niiden terveellisiin rasvoihin, antioksidantteihin ja kuituihin.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Ruutuajalla yhteys lasten kielenkehitykseen

22. syyskuuta 2021 – Taysissa toteutetun tutkimuksen mukaan runsas ruutuaika voi haitata pienten lasten kielellistä kehitystä. Tulokset viittaavat, että lasten sanavarasto kehittyy nykyään aiempaa hitaammin. Lue koko artikkeli

22. syyskuuta 2021

Taysin tutkimuksessa vanhempia pyydettiin kuvaamaan lapsensa sanavarastoa, sanojen yhdistämistä, puheen ymmärrettävyyttä, sormella osoittamista ja ohjeiden noudattamista.

Tutkimustuloksista selvisi, että mitä enemmän aikaa lapsi ja vanhemmat viettivät sähköisten medioiden äärellä, sitä vähemmän lapsella oli käyttösanastoa. Päivittäiseen sähköisten medioiden käyttöön laskettiin aika, joka vietettiin television, erilaisten toistolaitteiden tai muiden sähköisten laitteiden parissa.

Puolitoistavuotiaista lapsista noin kahdella kolmasosalla (69%) oli korkeintaan 20 sanan sanavarasto, ja kolmasosalla (36%) oli käytössä korkeintaan viisi sanaa. Kaksivuotiaista vajaa kolmasosa (32%) käytti korkeintaan 40:ä sanaa.

Luvut ovat pienempiä kuin aiemmissa tutkimuksissa, ja vaikuttaakin siltä, että lasten sanavarasto kehittyminen on hidastunut.

- Tämäkin tutkimus viittaa siihen, että lapsen toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa lapsen ja vanhempien yhteisen tekemisen määrä ja se, mitä tehdään, millä tavoin, ja kuinka usein, sanoo tutkija, apulaisylilääkäri Marja Asikainen Taysin foniatrian poliklinikalta.

Myös vanhempien elektronisten laitteiden käytöllä voi olla vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen. Esimerkiksi laitteiden usein toistuva vilkuilu voi kapeuttaa keskustelun ja puuhailun sisältöä lapsen kanssa.

Puheen kehittyminen vaatii jokapäiväistä vuorovaikutusta

Tutkijat toteavat, että sähköisten medioiden käyttö voi olla myös harmitonta tai lapsen toimintakykyä kehittävää, mikäli lapsella on runsasti aikaa muillekin puuhille ja sähköisten välineiden sisältö on valittu mielekkäästi.

Tutkimuksessa huomioitiin ruutuajan ohella myös esimerkiksi päivittäinen kuvakirjojen lukeminen lapsen kanssa, sekä nukkumisaika. Sanavarasto havaittiin olevan pienempi niillä lapsilla, joille ei luettu kuvakirjaa päivittäin.

Sähköisten medioiden käytöstä johtuva vähäisempi kielellinen vuorovaikutus voi olla haitallista erityisesti lapsille, joilla kielelliseen kehitykseen liittyy muitakin haasteita. Puheen kehittyminen vaatii jokapäiväistä vuorovaikutusta ja erilaisten sanojen kuulemista. Tulevaisuudessa saatetaankin tarvita aiempaa enemmän kielellisen kehityksen tukea lapsille.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille