TERVETULOA MELLUNMÄEN UUTEEN APTEEKKIIN


Mellunmäen Uusi Apteekki palvelee K-Supermarket Masin yhteydessä osoitteessa Pallaksentie 2, 00970 Helsinki.


Mellunmäen uudesta apteekista hankit helposti tarvitsemasi reseptilääkkeet. Henkilökuntamme keskustelee kanssasi lääkehoidosta sekä opastaa lääkkeiden oikeassa ja turvallisessa käytössä. 

Meiltä löydät myös itsehoitolääkkeet ja muut terveyttä ja hyvinvointia edistävät tuotteet. Henkilökuntamme auttaa oikean tuotteen valinnassa.



Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Mellunmäen Uusi Apteekki
Pallaksentie 2
00970 Helsinki

Aukioloajat
ma-pe 9-18
la 10-16
su suljettu

Puhelin
020 794 0800 (8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Sähköposti
mellunmaenuusiapteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.mellunmaenuusiapteekki.fi/

Ajankohtaista

Unettomuuden hoito 27.12.2019

Väestötutkimusten mukaan noin kolmannes aikuisväestöstä kärsii ajoittain unettomuudesta. Unettomuus voidaan kestonsa perusteella luokitella tilapäiseksi (alle kuukausi), lyhytkestoiseksi (1-3 kuukautta) ja pitkäkestoiseksi (yli 1-3 kuukautta). Tilapäinen unettomuus on varsin tavanomaista ja useimmiten se onnistutaan hoitamaan ilman lääkkeitä. Pitkäkestoinen unettomuus suurentaa monien sairauksien riskiä, heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Pitkäkestoisessa unettomuudessa lääkehoidon tarve tulee arvioida yksilöllisesti. Tilapäisen unettomuuden pitkittynyt hoito unilääkkeellä on varsin usein syy pitkäaikaisen unettomuuden takana.

Lääkkeetön hoito sisältää unettomuuden taustalla olevien tekijöiden selvittämistä ja toiminnallisia menetelmiä. Kyseisten menetelmien vaikutukset ovat tutkimusten mukaan todettu kestäviksi ja tehokkaiksi. Tärkeänä osana on huolehtia rauhoittumisesta ja rituaaleista. Ideana on rentouttaa kireät lihakset ja mieli sekä käsitellä huolet päivällä. Lisäksi elintapojen tarkistaminen, kuten liikunta ja sen ajoittaminen voivat lisätä unen määrää ja parantaa unen laatua. Yleisperiaatteena on välttää vuoteessa vietettyä ylenmääräistä aikaa. Erityisesti pitkäkestoisen unettomuuden hoidon tulisi perustua tällaisten menetelmien käyttöön, sillä pitkäkestoisesta unilääkkeiden käytöstä ei ole juurikaan julkaistu laadukkaita kontrolloituja tutkimuksia.

Jos päädytään hakemaan apua unettomuuteen apteekin itsehoitopuolelta, on melatoniinin kokeilu suositeltavaa. Melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa ja siitä voi olla tehokas apu myös aikaerosta johtuvan unettomuuden hoidossa. Ikääntyneillä melatoniinin on havaittu parantavan unen laatua ja aamuvireyttä. Yleisin melatoniinin aiheuttama haittavaikutus on päänsärky. Se saattaa myös lisätä levottomien jalkojen oireita. Melatoniini tulisi ottaa noin 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Melatoniinivalmisteita ei pitäisi ottaa kello 24:n jälkeen.

Pitkäaikaiseen unettomuuteen käytettäviä reseptilääkkeitä ovat suurempi vahvuus melatoniinia, väsyttävä antihistamiini tai erittäin pienenä annoksena sedatiivista antidepressiivistä lääkettä. Pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon näistä käytetään ensisijaisesti sedatiivista antidepressiivistä lääkettä. On hyvä huomata, että sedatiiviset lääkkeet heikentävät lihasvoimaa ja voivat lisätä alttiutta kaatumisille. Melatoniinilla ja antihistamiinilla kyseiset haitat ovat paljon harvinaisempia. Pitkävaikutteisen melatoniinin on todettu olevan tehokas pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa. Pitkävaikutteisen melatoniinin annos on 2 mg ja annoksen nostamisesta ei ole usein hyötyä. Lasten melatoniinin käyttö tulisi tapahtua vain lääkärin määräyksen alaisena. Melatoniini luultavasti aikaistaa nukahtamista yli 6-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, joilla on vaikeuksia nukahtaa.

Lyhytaikaisen lääkehoidon vaihtoehtoja mielialalääkkeiden ja melatoniinin lisäksi ovat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet. Keskipitkävaikutteinen bentsodiatsepiini tai bentsodiatsepiinien kaltainen lääke voi tulla kyseeseen muutaman päivän tai korkeintaan 2 viikon hoitoon. Kaikki bentsodiatsepiinit ovat sedatiivisia eli niillä on keskushermostoa lamaava vaikutus. Bentsodiatsepiineihin voi kehittyä riippuvuutta nopeasti. On myös havaittu muistisairauksien esiintymisen kasvua bentsodiatsepiinejä pitkään käyttäneillä. Haittojen lisäksi on hyvä tietää, että säännöllisessä käytössä niiden teho vähenee. Bentsodiatsepiinien kaltaiset lääkkeet eli ns. Z-lääkkeet ovat tehokkaita lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa. Niiden aiheuttama muutos unen rakenteeseen ei ole yhtä suuri kuin bentsodiatsepiineilla, mutta niiden haittavaikutukset ovat samankaltaisia. Pitkäaikainen unilääkitys on useimmiten lopetettava niin, että annosta pienennetään asteittain. Pieni annos sedatiivista masennuslääkettä voi auttaa vieroituksessa.


Lähteet:

Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Lääkärikirja Duodecim. 27.09.2019, Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä.

Unettomuuden lääkehoito, Markku Partinen, neurologian erikoislääkäri.

Unettomuus vaivaa välillä meitä kaikkia. Lääkärikirja Duodecim. 15.2.2016, Kirsi Tarnanen ym.




Terveydeksi!-lehden uutisia

Kännykkäsovellukset eivät ole luotettavia ihosyövän tunnistamisessa

17. helmikuuta 2020 – Ihosyövän tunnistamiseen on olemassa monia kännykkäsovelluksia, jotka kameran ja algoritmien avulla lupaavat tunnistaa varhaisessa vaiheessa olevia syöpämuutoksia. Tuoreen selvityksen perusteella näyttö sovellusten tarkkuudesta on kuitenkin olematonta eikä niitä voi siksi suositella kellekään. Lue koko artikkeli

17. helmikuuta 2020

BMJ-lehden julkaisemassa tutkimuskatsauksessa arvioitiin kaikki tähän mennessä tehdyt tutkimukset, joissa kännykkäsovellusta testattiin ihosyövän tunnistamisessa. Tutkimuksia löytyi yhdeksän ja niissä tutkittiin kuutta eri sovellusta.

Tutkimukset olivat pieniä, menetelmällisesti puutteellisia ja niiden tulokset olivat hyvin epätarkkoja. Esimerkiksi monissa tapauksissa tunnistamisessa käytettävät ihokuvat olivat asiantuntijoiden valitsemia eivätkä kuvastaneet tosielämän tilanteita. Joissain tapauksissa sovellusten tarjoamat tulkinnat erosivat silloinkin, kun ne tulkitsivat samoja kuvia.

Luotettavimmankin tutkimuksen perusteella sovellus ei tunnistanut vaarallisia eikä harmittomia ihomuutoksia riittävän tarkasti. Tutkijat kirjoittavat, että hypoteettisessa tuhannen potilaan ryhmässä, jossa 3 prosentilla on melanooma, 4 riskitapausta 30:sta jäisi tunnistamatta. Samassa ryhmässä 200 käyttäjää saisi tulokseksi virheellisen syöpäepäilyn. Todennäköisesti sovellukset olisivat pärjänneet vielä huonommin, jos niitä olisi testattu oikeilla potilailla todellisissa käyttötilanteissa.

Tulostensa perusteella tutkijat pitävät tutkimusnäyttöä niin puutteellisena, että tutkituista sovelluksista ei ole apua syöpään viittaavien ihomuutosten tunnistamisessa. Pahimmassa tapauksessa niistä voi olla jopa haittaa, jos käyttäjät sivuuttavat vaaralliset ihomuutokset väärien tulosten takia.

Uutispalvelu Duodecim

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Alkoholi ja tupakka raskauden aikana merkittäviä kätkytkuoleman riskitekijöitä

12. helmikuuta 2020 – Raskauden aikana tupakoiminen viisinkertaistaa ja alkoholin käyttö nelinkertaistaa kätkytkuoleman riskin. Jos odottava äiti sekä tupakoi että juo, riski kätkytkuolemaan on peräti kaksitoista kertaa suurempi kuin juomattomilla ja polttamattomilla äideillä. Lue koko artikkeli

12. helmikuuta 2020

Raskauden aikana tupakointia ja alkoholin käyttöä jatkavat naiset suurentavat lapsensa riskiä menehtyä kätkytkuolemaan. Riskit näkyvät, jos tupakointia ja alkoholin käyttöä ei lopeta viimeistään ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa 12 000 äitiä ja raskautta seurattiin vuosina 2007–2015. Mukaan tutkimukseen värvättiin Etelä-Afrikasta ja Yhdysvalloista naisia, jotka elivät seuduilla, joissa raskaudenaikainen alkoholin käyttö ja kätkytkuolemat olivat yleisiä.

Tulosten perusteella raskauden aikana tupakoiminen liittyi viisinkertaiseen ja alkoholin käyttö nelinkertaiseen kätkytkuoleman riskiin, mutta riski oli vielä suurempi, jos äiti sekä tupakoi että joi. Tällöin kätkytkuoleman riski oli peräti kaksitoista kertaa suurempi kuin naisilla, jotka olivat raittiita ja savuttomia raskauden ajan tai lopettivat tupakoinnin ja alkoholin käytön raskauden alkuvaiheissa. Syntymää seuraavan vuoden aikana todettiin yhteensä 28 kätkytkuolemaa.

Kätkytkuolema tarkoittaa terveenä pidetyn vauvan äkillistä ja selittämätöntä kuolemaa. Niiden perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta mm. aivojen serotoniinin puutetta on epäilty. Kätkytkuoleman vaaraa voi pienentää nukuttamalla vauva selällään. Vatsalleen nukuttamista tulisi välttää. Suomessa sattuu vuosittain noin parikymmentä kätkytkuolemaa.

Valistuksesta huolimatta joka seitsemäs suomalaisnainen tupakoi raskauden aikana. Heistä valtaosa tupakoi koko raskausajan. Tupakka- ja alkoholialtistus on lukuisilla tavoin haitallista sikiön kehitykselle ja lapsen myöhemmälle terveydelle.

Uutispalvelu Duodecim

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Kananmunien terveysriskit luultua vähäisempiä

6. helmikuuta 2020 – Edes päivittäinen munien syöminen ei uusimpien tutkimusten mukaan suurenna sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kananmunien uskottiin pitkään altistavan sydänoireille, koska ne sisältävät paljon kolesterolia. Lue koko artikkeli

6. helmikuuta 2020

Kananmunia pidettiin pitkään sydänriskinä, mutta tutkimustiedon kertyessä suhtautuminen on muuttunut. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat muuttunutta käsitystä, ja osoittavat kananmunat sydänterveyden kannalta turvallisiksi, vaikka niitä söisi päivittäin.

Tulokset perustuvat lähes 180 000 henkilön terveystietoihin 50 eri maasta, ja niiden perusteella kananmunien syöminen ei vaikuta haitallisesti veren kolesterolitasoihin eikä suurenna sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kananmunien syöminen ei myöskään suurentanut riskiä menehtyä seurantojen aikana. Riskejä ei havaittu analyysissa, jossa vähintään seitsemän kananmunaa viikoittain syöviä verrattiin henkilöihin, jotka söivät niitä hyvin harvoin.

Tutkimuksessa käytettiin aineistoja kolmesta suuresta tutkimuksesta, ja kahdessa niistä tarkasteltiin sydän- ja verisuonitauteja jo sairastavia. Myöskään heillä kananmunien syömiseen ei liittynyt haittoja.

Kananmunien uskottiin pitkään altistavan sydänoireille, koska ne sisältävät paljon kolesterolia. Ravinnon kolesterolin ajateltiin nostavan veren kolesterolipitoisuuksia ja sitä kautta myös lisäävän sydänoireita, mutta tutkimustiedon lisääntyessä vaikutus on osoittautunut korkeintaan vähäiseksi. Kananmunat on havaittu sydänoireiden kannalta turvallisiksi myös suomalaistutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille