TERVETULOA MELLUNMÄEN UUTEEN APTEEKKIIN


Mellunmäen Uusi Apteekki palvelee K-Supermarket Masin yhteydessä osoitteessa Pallaksentie 2, 00970 Helsinki.


Mellunmäen uudesta apteekista hankit helposti tarvitsemasi reseptilääkkeet. Henkilökuntamme keskustelee kanssasi lääkehoidosta sekä opastaa lääkkeiden oikeassa ja turvallisessa käytössä. 

Meiltä löydät myös itsehoitolääkkeet ja muut terveyttä ja hyvinvointia edistävät tuotteet. Henkilökuntamme auttaa oikean tuotteen valinnassa.



Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Mellunmäen Uusi Apteekki
Pallaksentie 2
00970 Helsinki

Aukioloajat
ma-pe 9-18
la 10-16
su suljettu

Poikkeukset:
Pyhäinpäivä la 31.10 suljettu

Puhelin
020 794 0800 (8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Sähköposti
mellunmaenuusiapteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.mellunmaenuusiapteekki.fi/

Terveydeksi!-lehden uutisia

Maskisuositus laajenee

24. syyskuuta 2020 – Koronaepidemian kiihtymisvaiheessa kasvomaskin käyttöä suositellaan joukkoliikenteen lisäksi myös julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida välttää. Lue koko artikkeli

24. syyskuuta 2020

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) täydentää aiemmin antamaansa maskisuositusta.

Koronaepidemian kiihtymisvaiheessa kasvomaskin käyttöä suositellaan joukkoliikenteen lisäksi myös julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja on mahdotonta välttää. Kaupat, ostoskeskukset, postit, pankit, kirjastot ja apteekit ovat tiloja, joissa maskin käyttäminen olisi suositeltavaa epidemian kiihtymisvaiheessa. 

Epidemiatilanne vaihtelee alueittain. Nyt annetut ohjeet on tarkoitettu työkaluksi viranomaisille. Jos sairaanhoitopiirit ja alueelliset viranomaiset päätyvät siihen, että alue on kiihtymis- tai leviämisvaiheessa, ne voivat ottaa käyttöön laajennetun maskisuosituksen yhtenä toimenpiteenä epidemian hillitsemiseksi.

Kiihtymisvaiheeksi katsotaan tilanne, jossa koronaviruksen alueellinen ilmaantuvuus on noin 10–25 tapausta 100 000 asukasta kohti kahden viikon sisällä. Kiihtymisvaiheessa ilmenee paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja, jotka ovat vielä pääsääntöisesti jäljitettävissä. 

Jos epidemiatilanne huononee entisestään ja siirrytään leviämisvaiheeseen, suojainten käyttöä ja suosituksia tullaan laajentamaan edelleen.

Maskin käyttö ei korvaa turvavälejä

Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön. Oireeton tartunnan saanut levittää virusta pisaroina yskimisen ja aivastamisen ohella myös puhuessaan.

Kasvomaski ei ole varsinainen hengityksensuojain, eikä se suojaa tehokkaasti käyttäjäänsä. Kasvomaskisuosituksen teho perustuu siihen, että mahdollisimman moni käyttää maskia asianmukaisesti ja pisaroiden leviäminen ahtaissa tiloissa minimoidaan. 

Maskisuosituksesta huolimatta edelleen on ensisijaisen tärkeää noudattaa 1–2 metrin turvavälejä aina kun mahdollista, pestä käsiä, yskiä hihaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan sekä välttää kasvojen koskettelua. Maskin käyttö on vain osa kokonaisuutta, jolla pyritään hillitsemään epidemian toista aaltoa.

THL:n suositus ei koske työyhteisöjä, eli kauppojen ja esimerkiksi apteekkien henkilökuntaa ei maskien käyttöön nyt täydennetyllä suosituksella velvoiteta. Työyhteisöjen suojaimien käyttöä ohjeistaa toinen viranomainen, työterveyslaitos.

Voiko apteekissa asioida ilman maskia?

Toivottavaa olisi, että epidemian kiihtymisvaiheessa mahdollisimman moni noudattaisi THL:n suositusta ja käyttäisi maskia myös asioidessaan apteekissa.

- Ketään ei apteekin ovelta käännytetä puuttuvan maskin takia. Kaikille maskin käyttö ei terveydentilan vuoksi ole mahdollista, mutta mitä useampi noudattaa alueellisia suosituksia, sitä paremmin pystymme hillitsemään viruksen leviämistä ja suojelemaan riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita, linjaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.

Sandler muistuttaa myös, että apteekkiasioinnin voi epidemian aikana hoitaa joustavasti etäasiointina verkkoapteekin tai puhelinpalvelun avulla.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Unettomuus saattaa altistaa diabetekselle

23. syyskuuta 2020 – Karoliinisen instituutin tekemän selvityksen mukaan unettomuudesta kärsivät sairastuvat tyypin 2 diabetekseen 17 prosenttia muita todennäköisemmin. Jo aiemmin taudin riskitekijöiksi on tunnistettu lihavuus, korkea verenpaine ja tupakointi. Lue koko artikkeli

23. syyskuuta 2020

Unettomuudesta kärsivät saattavat vaivansa takia sairastua tyypin 2 diabetekseen muita todennäköisemmin. Unettomuutta ei tätä ennen ole yhdistetty diabetesriskiin yhtä vakuuttavasti.

Tiedot käyvät ilmi Ruotsin Karoliinisen instituutin tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin aiempien meta-analyysien ja katsaustutkimusten aineistoja. Yhteensä mukana oli yli 1 300 tutkimusta ja tietoja 74 000 diabetespotilaasta ja 825 000 verrokista.

Tutkijat keskittyivät 97 eri riskitekijään, joista oli saatavissa myös geenitietoja. Geenitietojen avulla he pystyivät paremmin erottamaan yksittäisten riskitekijöiden vaikutukset muista taustamuuttujista.

Analyysi tunnisti 19 diabetekselle altistavaa ja 15 siltä suojaavaa riskitekijää, joista valtaosa oli lääkäreiden hyvin tuntemia, kuten lihavuus, korkea verenpaine ja tupakointi. Uutena löydöksenä esiin nousi kuitenkin unettomuus, josta kärsivät sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 17 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, joilla ei ollut unettomuutta. Yhteys heikkeni sen jälkeen, kun analyysissa huomioitiin lihavuus, mutta niin kävi suurelle osalle muistakin riskitekijöistä.

Tutkijoiden havainnot vahvistavat näyttöä diabeteksen jo tunnettujen riskitekijöiden merkityksestä ja osoittavat myös unettomuuden voivan altistaa sairastumiselle.

Tutkimus julkaistiin Diabetologia-lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Jo 10 minuutin päivittäinen paikallaanolon vähentäminen edistää sydänterveyttä

22. syyskuuta 2020 – Tuoreen tutkimuksen mukaan pienikin päivittäinen istumiseen tai makoiluun käytetyn ajan vähentäminen vaikuttaa suotuisasti keski-ikäisten sydänterveyteen. Paikallaanolon vaihtamisella kevyeenkin liikkumiseen oli hyviä vaikutuksia sekä veren sokeri-, insuliini- ja rasvahappotasoihin että painoindeksiin. Lue koko artikkeli

22. syyskuuta 2020

Aikuiset kuluttavat kuitenkin suuren osan vuorokaudesta istuen tai makuulla, vaikka terveysliikuntasuosituksen mukaan istumisen ja kaiken paikallaanolon määrä tulisi minimoida.

Aikuisen tulisi suositusten mukaan nukkua 7–9 tuntia vuorokaudessa ja harrastaa kuormittavaa liikuntaa 150 minuuttia viikossa esimerkiksi kävelemällä reippaasti, hiihtämällä, uimalla tai juoksemalla. 

Tuoreen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella jo pienellä makaamiseen ja istumiseen käytetyn ajan vähentämisellä on merkitystä sydänterveydelle, jos aikaa korvataan kevyellä tai rivakalla liikkumisella. 10 minuutin istumisen ja makaamisen korvaaminen kävelyllä, kotitöillä, puutarhatöillä tai kotona liikuskelulla näyttää vaikuttavan positiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan ja painoindeksiin.

Tutkimus on osa Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimusta, jossa aineistona käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohorttia 1966. Kaikkiaan 3443 henkilölle tehtiin mittavat tutkimukset ja kyselyt 46-vuotiaana. Tutkittavien liikkumista, istumista ja muuta paikallaanoloa mitattiin kahden viikon ajan kiihtyvyysanturiin perustuvalla aktiivisuusmittarilla.

Tutkimus kuuluu M.Sc. Vahid Farrahin väitöskirjatyöhön ja sitä ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä EU H2020 Marie Skłodowska-Curie Actions -rahoitusohjelma.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille